Kaikkein helpointa on ommella omista papereista pieniä vihkosia. Esimerkiksi neljä paperia yhteen. Joillakin sivuilla on jo värityksiä, mutta papereiden takapuolet ovat vielä valkoisia. On hauska täydentää aukeama, kun siinä on jo jotain valmiina. Sitten on makuasia, haluaako tehdä aukeaman kerrallaan valmiiksi vai työstääkö umpimähkään useampaa vihkoa ja aukeamaa sarjatyönä. Ihan hyvin voi sipaista samaa turkoosia väriä moneen paikkaa, kun sitä kerran pensselissä on. Sivut syntyvät kerroksittain oho-upsista tekniikalla.
Värityspäivässä kannatetaan suurpiirteistä oho-upsista työtapaa. Tärkeintä on värittämisen ilo ja tekemisen meiniki. Lopputulos on yllätys. Sitä paitsi kaikki alkaa näyttää ihmeelliseltä, kun niitä on sarja, kun vihkoja alkaa olla pino.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti